Johdanto

Lymfosyyteistä vapautuva entsyymi adenosiinideaminaasi kuvastaa soluvälitteisen immuniteetin aktivoitumista. Seerumin ja pleuranesteen ADA-pitoisuuksia vertaamalla voidaan päätellä, onko kyseessä paikallinen vai systeeminen tapahtuma. 

Indikaatiot

Pleuriittien ja meningiittien erotusdiagnostiikka. Soluvälitteisen immuniteetin aktivoitumisen seuranta.

Tutkimuksen tilaaminen

Tutkimuksen 3662 Pf-ADA yhteydessä on pyydettävä myös 2991 S -ADA.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, likvoriputki tai tehdaspuhdas muoviputki näytemuodosta riippuen.

Pleuranestenäyte voidaan ottaa myös hepariiniputkeen.

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia, aivoselkäydin- tai pleuranestettä.

Pleuranestenäytteen antikoagulanttina voi tarvittaessa käyttää hepariinia. Hemolyysi nostaa ADA-pitoisuutta ja häiritsee siten tulkintaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Aivoselkäydin- ja pleuraneste sentrifugoidaan ja erotellaan tehdaspuhtaaseen putkeen mahdollisimman pian, mieluiten tunnin sisällä näytteenotosta. 

Näytteet säilyvät jääkaapissa 3 vrk, minkä sisällä lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Fotometrinen

Tulos valmiina

Viikon kuluessa

Viiteväli

Tulkinta

S -ADA nousee tiloissa, joissa soluvälitteinen immuunivaste on aktivoitunut, esim. monissa infektiotaudeissa, autoimmuunitaudeissa ja eräissä neoplastisissa sairauksissa. Pleuranesteen suuri ADA-pitoisuus erottaa tuberkuloosin aiheuttaman pleuriitin parapneumonisesta pleuraeffuusiosta, epäspesifisestä pleuriitista ja malignin tuumorin yhteydessä esiintyvästä pleuraeffuusiosta. Tuberkuloottisessa ja reumaattisessa pleuriitissa sekä pleuraempyeemassa Pf-ADA ja Pf-ADA/S -ADA -suhde kohoavat, jolloin suhde on yleensä yli 2 (muissa pleuriiteissa yleensä noin 1.0). Tuberkuloottisessa meningiitissä Li-ADA kohoaa enemmän kuin muiden bakteerien tai virusten aiheuttamissa meningiiteissä.