Tulosta

Tutkimus:
TOXOPLASMA, VASTA-AINEET

Luokitus:
Mikrobiologia

Päivitetty:
1.7.2023

3907 • S -ToxoAb

Sis. IgG ja IgM luokan vasta-aineet

Johdanto

Sisältää seuraavat tutkimukset:
S -ToxoAbG, Toxoplasma IgG-vasta-aineet
S -ToxoAbM, Toxoplasma IgM-vasta-aineet

IgG-positiivisista näytteistä tehdään jatkotutkimuksena:
S -ToxoAvi, Toxoplasma IgG-vasta-aineiden aviditeetti [erottelee tuoreen primaari-infektion (<4 kk:n sisällä sairastettu; matala aviditeetti) aiemmin sairastetusta primaari-infektiosta/immuniteetista (korkea aviditeetti)]

Toksoplasma-infektion aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen alkueläin. Ihminen saa primaaritartunnan useimmiten raa’asta lihasta tai kissan ulosteista. Infektio on monesti vähäoireinen ja paranee itsestään, mutta tietyissä potilasryhmissä (alentuneen immuniteetin omaavat henkilöt, raskaana olevat) tauti voi olla vaarallinen. Raskaana olevilla erityisesti primaaritartunta on vaarallinen, koska infektio voi siirtyä äidistä sikiöön. Tartunnan jälkeen toksoplasma jää aina pysyvästi piilevänä elimistöön, ja tietyissä tilanteissa se voi aktivoitua uudelleen (reaktivaatio, esim. AIDS-potilaat, elinsiirtopotilaat). Tauti voi myös joskus harvoin tarttua uudelleen (reinfektio). Tämä testi on tarkoitettu toksoplasman ensisijaiseen diagnostiikkaan. Testikokonaisuus soveltuu parhaiten tuoreen primaari-infektion diagnostiikkaan (esim. raskaana olevilla) ja immuniteetin osoittamiseen. Testikokonaisuuden toimivuus reinfektion/-aktivaation osoittamisessa on vaihtelevaa, ja tässä tilanteessa nukleiinihapon osoitustestit verestä tai kohdekudoksesta (esim. likvor) ovat ensisijaisia diagnostisia testejä.

Indikaatiot

1. Akuutin primaarin toksoplasmoosin diagnostiikka (kaulan lymfadenitti, raskauden aikainen epäselvä kuumeilu, kongenitaalinen infektio)
2. Immuniteettitutkimukset

Immunosupressiopotilaiden re-infektio-/re-aktivaatioepäilyissä suositellaan ensisijaisesti veren tai kohdekudoksen toksoplasma nukleiinihapon osoitustestiä. 

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

Verinäyte: 1 ml seerumia. Lapsilla riittää 0,5 ml kertamääritykseen. Yleensä riittää yksi seeruminäyte oireisessa vaiheessa. Jos vasta-aineita ei löydy ja näyte on otettu vähemmän kuin kolme viikkoa oireiden alkamisesta, on poissulkua varten syytä lähettää toinen seeruminäyte.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 4 vrk  jääkaappilämpötilassa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Voidaan lähettää huoneenlämmössä.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen määritys.

Tulos valmiina

Negatiivinen tulos viikon kuluessa näytteen saapumisesta. Näytteistä, joista tehdään aviditeettimääritys, tulos saattaa viivästyä muutamalla päivällä.

Tulkinta

Vastaukseen liitetään lausunto.

Aikuisväestössä esiintyy IgG-luokan vasta-aineita noin 30 %:lla. IgM-luokan vasta-aineiden esiintyminen ja matala IgG vasta-aineiden aviditeetti viittaavat lähikuukausina saatuun primaariin toksoplasmoosiin. Korkea aviditeetti merkitsee vanhaa toksoplasmaimmuniteettia.

Äidiltä perityt IgG-vasta-aineet häviävät lapsen verenkierrosta 6 – 10 kk:n aikana. Kongenitaalisen infektion diagnoosi perustuu IgG:n pysyvyyden (pariseerumit 3 – 6 kk:n välein) tai joskus IgM:n osoittamiseen.

Raskaudenaikaisen toksoplasmoosin selvittämisessa äidin seeruminäyte on ensisijainen.

Virhelähteet

Näytteen selvä hemolyyttisyys, lipeemisyys tai ikteerisyys voi häiritä määritystä.