Tulosta

Tutkimus:
BORRELIA, VASTA-AINEET
näytä tutkimukset

Luokitus:
Mikrobiologia

Päivitetty:
29.1.2024

3552 • S -BorrAb

3975 • Li-BorrAb

Johdanto

Borrelia -spirokeetat voivat aiheuttaa Lymen taudiksi kutsutun yleisinfektion, joka tarttuu punkin puremasta. Tauti voi olla pitkäkestoinen ja sen oireet hyvin vaihtelevia. Taudin diagnoosi perustuu tyypillisiin kliinisiin oireisiin, joiden taustalla on tieto punkin puremasta. Laboratoriodiagnostiikan tarve liittyy erityisesti tapauksiin, jolloin tieto edeltävästä punkin puremasta puuttuu tai se on epävarma, tai epätyypillisten taudinkuvien selvittelyyn. Varhainen diagnostiikka ja hoito on tavoiteltavaa, sillä alkuvaiheessa hoito tehoaa hyvin ja yli 80 % hoitamattomista infektioista etenee taudin myöhäisvaiheisiin. Taudin alkuvaiheen tyypillisin oire on puremakohdan ympärillä laajeneva rengasihottuma, erythema chronicum migrans, joka kehittyy 50 – 70 %:lle potilaista. Se on ehdoton hoitoindikaatio ilman muuta taudin varmistustakin. Taudin myöhäisoireet voivat ilmaantua viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien kuluttua tartunnasta, yleisimmin hermoston, nivelten tai sydämen taholta.

Indikaatiot

Borrelioosin toteaminen

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pohjanmaa: Li-BorrAb-tutkimuksen tilausta tehdessä muodostuu pariseerumipyyntö automaattisesti S-BorrAb -tutkimukselle. Tällöin S-BorrAb -tutkimusta ei tarvitse tilata erikseen. Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla jos osasto tulostaa itse tarrat, seeruminäytettä varten tulostuva tarra (S -BorrAb) toimitetaan laboratorioon.

Keski-Suomi: WebLab Clinicalissa tilaaja tekee erikseen pyynnön tarvittavalle pariseerumille 3552 S -BorrAb.

Näyteastia

Veri: seerumigeeliputki 5/4ml

Likvor: tehdaspuhdas putki

Näyte

1 ml seerumia. Neuroborrelioosia epäiltäessä 1 ml seerumia ja 1 ml likvoria.
Seerumi/likvoripari tulisi ottaa samana päivänä.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Seerumi tulee erotella näytteenottopäivänä. Seerumi- ja likvornäytteet säilyvät 4 vrk jääkaappilämpötilassa, kuljetus huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys (ja tällöin kuljetus) pakastettuna.

Menetelmä

Seulontamenetelmänä on IgG- ja IgM-luokan vasta-aineiden määrittäminen entsyymi-immunologisella määrityksellä.

Jos seulontalöydös seerumista on reaktiivinen, tulos varmistetaan toisella testillä, joka mittaa kokonaisvasta-aineita (IgG ja IgM) borreliaspesifistä C6-peptidiantigeenia kohtaan. Jos potilaasta on useita näytteitä, eikä vasta-ainetasoissa todeta merkitsevää muutosta, varmistustesti tehdään vain kertaalleen ensimmäisestä näytteestä.

Jos seulontalöydös likvorista on positiivinen, näyte lähetetään automaattisesti varmistettavaksi.

Tekotiheys

Arkipäivisin

Tulos valmiina

Viikon kuluessa; Reaktiivisten näytteiden varmistustesti lisää vasteaikaa 1-2 arkipäivää; Positiivisen likvornäytteen varmistustulos valmiina n. kolmen viikon kuluessa.

Tulkinta

Seulontatestistä IgG vasta-aineista vastataan kvantitatiivinen tulos (seerumi: <10 AU/ml=negatiivinen, ≥10 AU/ml=positiivinen; likvori <4.5 AU/ml=negatiivinen, ≥4.5 AU/ml=positiivinen) ja IgM:stä kvalitatiivinen tulos (pos, pos/neg, neg). Tulkinnassa käytetään valmistajan ilmoittamia viitearvoja. Vastaukseen liitetään tarvittaessa lausunto.

Reaktiivisten seeruminäytteiden varmistustestin tulos vastataan tutkimuksen lausuntoon numeerisena Lyme Index -arvona (≤0.9 = negatiivinen; 0.9-1.09 = raja-arvoinen; ≥1.1 = positiivinen), ja sen merkitystä kommentoidaan (ks. taulukko). Tulkinnassa käytetään valmistajan ilmoittamia viitearvoja.

Tulos

(Lyme Index)

Tulkinta

 

Kliininen merkitys

≤0.9

negatiivinen

Näytteestä ei ole osoitettavissa borrelialle spesifisiä vasta-aineita.

0.9-1.09

raja-arvoinen

Tuloksen merkitys jää vasta-aineiden borreliaspesifisyyden suhteen epävarmaksi. Suos. seurantanäytettä.

≥1.1

positiivinen

Näytteestä on osoitettavissa borrelialle spesiifisiä vasta-aineita.

Reaktiivisten likvornäytteiden tulos vastataan muussa laboratoriossa tehdyn varmistustestin jälkeen ja vastaukseen liitetään lausunto.

 

Virhelähteet

Reumafaktoripositiivisuus ja tuore mononukleoosi voivat aiheuttaa epäspesifistä reaktiivisuutta IgM:ssä. Vaikka näytteen hemolyyttisyydellä, lipeemisyydellä, korkealla bilirubiinipitoisuudella tai toistetuilla sulatussykleillä ei ole todettu olevan vaikutusta testituloksiin, tälläisistä näytteistä ei suositella määrityksiä tehtäväksi.